
Elokuvayear 1968 oli täynnä mielenkiintoisia teoksia, jotka vaihtoivat perinteisten elokuva-genrejen rajoja. Tästä ajasta löytyy helmi, joka on sekä historiallisesti merkittävä että taiteellisesti kiehtova: Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset kuvaava dokumentti Hiroshima ja Nagazaki. Ohjannut vuonna 1953 kuollut japanilainen ohjaaja Alain Resnais ja julkaistu vuonna 1959, tämä klassikko ei ole pelkkä dokumentointi historiallisesta tapahtumasta. Se on syvällinen pohdiskelu sodan kauheudesta ja ihmisyyden hauraudesta surrealististen elementtien kautta.
Elokuva alkaa rauhallisilla kuvilla Hiroshiman ja Nagasakin jälleenrakennusvaiheesta, mutta pian siirtyy takaisin pommitusten tapahtumahetkeen. Resnais luottaa dokumentointimateriaaliin, kuten arkistokuviin ja valokuviin, mutta yhdistää ne myös fiktiivisiin kohtauksiin, jotka tuovat esiin selviytyjien kokemuksia ja traumaa. Näiden fiktiivisten elementtien avulla hän saavuttaa vaikuttavan ja realistisen kuvan sodan tuhovoimasta sekä sen vaikutuksista yksilöihin ja yhteiskuntaan.
Näyttelijät ja Teemat: ihmisyyden hauraus sodassa
Hiroshima ja Nagazaki ei perinteisessä mielessä ole näyttelijävetoiseksi elokuva. Resnais luottaa enemmän dokumenttimateriaaliin ja selviytyjien omiin kertomuksiin. Elokuvassa kuullaan useiden eri henkilöiden kokemuksia sodasta, traumasta ja menetyksestä. Näiden ääniraitojen avulla Resnais luo syvän ja koskettavan kuvaelman ihmisyyden hauraudesta sodan keskellä.
Elokuva käsittelee myös muita keskeisiä teemoja, kuten:
-
Sodan psykologinen vaikutus: Hiroshima ja Nagazaki ei tyydy pelkästään kuvatessaan fyysisiä vaurioita, vaan se pureutuu myös sodan psykologiseen vaikutukseen ihmisiin. Elokuvan selviytyjät kamppailevat traumaattisten kokemusten ja menetyksen kanssa pitkään pommitusten jälkeen.
-
Humanitarianismi ja rauhan puolestapuhumis: Resnais’ kuvaama Japanin jälleenrakennus on symboli toivosta ja ihmiskunnan kyvystä voittaa vastoinkäymiset. Elokuva kannustaa katsojaa pohtimaan sodan julmuutta ja pyrkimään rauhaan.
Tuotanto: Surrealistiset elementit ja visuaalinen voima
Resnais käytti elokuvassaan surrealistisia elementtejä vahvistaakseen sodan kauhistelevien ja mystisten vaikutelmien luomista. Yksi tehokas esimerkki tästä on animaatiokohtaus, joka kuvaa atomipommin räjähdystä ja sen tuhoa. Kohtauksen visuaaliset elementit eivät ole realistisen tarkkoja, vaan ne ovat pikemminkin abstrakteja ja symbolisia. Tämän kautta Resnais pyrkii välittämään atomipommin tuhovoiman yliluonnollisella tavalla.
Elokuvan musiikki on myös merkittävä osa sen tunnelmaa. Musiikkia käytetään luomaan jännitystä, surua ja hiljaista toivoa. Resnais valitsi ranskalaisen säveltäjän Georges Delerue:n, joka oli tunnettu minimalistisesta ja ekspressiivistä tyylistään.
Hiroshima ja Nagazaki – klassikko, joka kannattaa nähdä
Hiroshima ja Nagazaki on vaikea mutta tärkeä elokuva. Se ei ole viihteellinen tai helppo katsottava, mutta se tarjoaa syvällistä pohdintaa sodan kauheudesta ja ihmisyyden hauraudesta. Resnais’ taidokas ohjaustyö, yhdistettynä surrealistisiin elementteihin ja koskettavaan musiikkiin, tekee tästä elokuvasta ikimuistoisen kokemuksen.
Tänäänkin on tärkeää muistaa Hiroshiman ja Nagasakin tapahtumia ja pohtia niiden vaikutuksia globaaliin politiikkaan ja sodankäyntiin. Hiroshima ja Nagazaki on vahva muistutus siitä, miksi rauhaa on puolattava jatkuvasti.
Elokuvan Perustiedot:
Tieto | Yksityiskohta |
---|---|
Ohjaaja | Alain Resnais |
Vuosiluku | 1959 |
Kesto | 83 minuuttia |
| Päärooleissa | | |—| | Selivyytyjät | (Ei näyttelijöitä, aitojen selviytyneiden ääniä) |
Elokuva on saatavilla DVD:nä ja Blu-ray:nä.